Tapitus

Hirsien vääntymistä ehkäistään ja seinien paikallaan pysymistä edesautetaan tapituksella. Tapituksessa kahden hirren läpi porataan reikä (32 tai 38 mm) ja reikään laitetaan puutappi. Tapin puumateriaalina tulee käyttää samaa puulajia ja kosteutta kuin mitä itse hirret ovat. Jos tappiaines on kosteampaa kuin hirsi, niin tapituksesta tulee väljä. Jos taas tuoreeseen hirteen tehdään tapitus kuivasta puusta, niin tappi voi jopa halkaista hirren. Tappiparin etäisyys toisistaan hirsiseinällä on noin 1,5-2,0 m.

 Laavussa tapitamme takaseinän kahdella tapilla ja sivuseinän yhdellä tapilla. Poraaminen kannattaa tehdä huolellisesti, että pora menee puuhun kohtisuorassa. Vinoon tehty poraus saattaa pahimmassa tapauksessa tulla näkyville varauksen reunasta. Poran suoruus kannattaa tarkistaa esim. pienellä vatupassilla poran upottua muutaman sentin puun sisälle. Jos pora lähtee menemään vinoon, niin reikää ei kannata ajaa loppuun asti, vaan tehdä viereen uusi reikä.

Kuva 1. Tapin reiän poraaminen.

Kuva 2. Tapin reiän koko, paikka ja etäisyys hirren päästä sivuseinässä.

Välineet

Hirrenveistossa tarvitaan jonkin verran erityistyökaluja ja tämän lisäksi normaaleja rakentamisessa käytettäviä apuvälineitä.

Esittelen täällä meillä käytössä olevat välineet ja niiden käyttötarkoitukset. Laitan näkyville myös työvälineiden arviohintoja. Työkaluissa on paljon hintaeroja ja jokainen voi itse päättää, että minkä työkalun kohdalla haluaa maksaa laadusta. Veistotyökalujen (esim. taltta, piilupetkele) laadussa ei kannata tinkiä, koska huonolla työkalulla työstä ei vaan tule mitään. Tämän on saanut kokeilla käytännössä veistämisen aikana, kun on saanut testata erilaisia työkaluja.

Jos omaa kädentaitoja, niin osan työkaluista voi tehdä myös itse. Esim. säädettävä hollihaka on kohtuullisen helppo valmistaa itse, jos käytössä on hitsauskone. Myös latvankohottaja on yksinkertainen valmistaa.

Kaikkia listattuja työvälineitä ei tietenkään tarvitse ostaa, eikä hankintalista ole mitenkään ehdoton. Työvälineen puutetta voi soveltaa monin tavoin. Esim. latvankohottajan voi korvata määrämittaisella puupalikalla ja parilla tuella. Säädettävän hollihaan sijaan voi käyttää taivutettua harjaterästä. Hyvät apuvälineet kuitenkin säästävät aikaa pitkässä juoksussa, koska niitä pystyy säätämään tarkasti ja nopeasti millin tarkkuudella.

Moottorisaha
Hirsien katkaisuun ja muotojen karkeaan veistämiseen. Tässä on eduksi, jos saha on suhteellisen kevyt, mutta silti tehokas. Hinta noin 600 eur.

Tarkkuuskynävara tai tarkkuusharppi
Varauksen ja salvoksen piirtäminen kertapudotuksena. Välineestä riippuen hinta 100-500 eur.

Linjalanka eli "räpsy"
Hirsien keskilinjan merkkaamiseen. Hinta noin 10 eur.

Vatupassi
Puun risteävien nurkkien keskilinjan merkkaamiseen. Toimii apuna myös satulan suorien osien piirtämisessä. Tarvitaan lyhyempi (30-40 cm) ja pidempi (100 cm) passit. Hinnat: 5/20 eur.

Merkkauskynä
Satuloiden ja keskilinjojen merkkaukseen. Kyniä on eri värisiä. Tummassa puussa näkyy parhaiten punainen väri. Kynän tulee olla säänkestävä. Hinta 10 eur.

Kourutaltta
Salvosten ja varausten viimeistelyyn. Ehdottomasti pitää olla sepän tekemä tai muuten laadukas työväline! Hinta 75 eur.

Piilupetkele
Satuloiden viimeistelyyn eli piiluttamiseen. Hinta 130 eur.

Multitool eli monitoimityökalu
Salvosten tarkkojen rajojen sahaus (puun syiden katkaisu). Sähkökäyttöinen 50 eur, akkukäyttöinen 150 eur.

Iso nuija/leka (muovia tai puuta)
Salvoksen paikalleen lyöminen. Hinta 100 eur. Pölkynpätkä 0 eur.

Rosvosaha eli pistosaha
Salvoksen ja varauksen kantavan kohdan sahaukseen. Sahalla voidaan sahata hirsien välistä kantavaa puuainesta pois ilman, että hirttä nostetaan pois paikaltaan. Sahausta helpottaa, jos saha on vetävähampainen. Hinta 20 eur.

Latvankohottaja eli hirsisatula
Hirren varauksen säätäminen. Hinta 100 eur. Voidaan kohtuullisen helposti tehdä myös itse puusta ja kierretangosta.

Säädettävä hollihaka
Puun paikalleen lukittaminen piirtämisen aikana. Tarvitaan 2 kpl. Hinta 35 eur/kpl.

Rullamitta
Kaikenlaiseen mittaamiseen. Hinta 10 eur.

Taittomitta eli nivelmitta
Helpottaa pienten etäisyyksien yksin mittaamista. Hinta 5 eur.

Kuva 1. Käsityökalujen hintoja Takomo Rautahovissa.

Piilutus

Piiluttaminen on vanha hirren työstötapa, jolla on parannettu puun sääkestävyyttä. Puuta sahattaessa puun solukko rikkoontuu ja karheaan sahauspintaan tarttuu helpommin vettä ja epäpuhtauksia. Tämä korostuu etenkin kun puuta sahataan/harjataan moottorisahalla.

Piilutuksessa hirren pinta muotoillaan pienelle lainemaiselle kuviolle. Samalla pinnasta tulee sileä ja viimeistellyn näköinen. Työvaiheessa käytetään kohteesta riippuen piilupetkelettä tai piilukirvestä. Piilukirvestä käytetään pelkkahirsiseinän piilutuksessa ja piilupetkelettä nurkkien piilutuksessa.

Kuva 1. Satulan piiluttaminen piilupetkeleellä.

Kuorintaa

Tyypillisesti hirsirakennukseen käytettävät puut kaadetaan sydäntalvella. Talvella kaadetut puut saadaan puhtaampana veistopaikalle, koska lumi suojaa puita. Jos havupuuta kaadetaan kesällä, niin vaarana on puun sinistyminen.

Hirret pitää kuoria työstämistä varten. Kuoriminen edesauttaa puun kuivumista ja mahdollistaa myös hirren pintaan piirtämisen. Kuoriminen on helpointa tehdä kun auringon paisteen vaikutuksesta puun pinta alkaa hieman sulaa. Maalis-/huhtikuu on hyvää aikaa kuorimiselle.

Kuva 1. Hirren kuorimista kuorimaraudalla.

Kuva 2. Kuorinnan apuväline Vuolu-Veikko.

Kuorimisessa voidaan käyttää kuorimarautaa, petkelettä tai sitten koneellisia apuvälineitä. Koneellisesti poistoa voidaan tehdä esim. rälläkään kytkettävän kuorimalaikan avulla. Myös moottorisahaan kytkettäviä vastaavia apuvälineitä on saatavilla.

Pienet määrät puita kuorii suhteellisen helposti käsityökaluilla (kuorimarauta, petkele). Oman kokemukseni mukaan päivässä kuorii suunnilleen 15-30 m puuta. Paljon riippuu siitä, että miten oksaista puu on ja miten paljon oksantynkiä haluaa siistiä kuorimisen aikana. Puiden valinnalla on kuorimiseen suuri vaikutus. Jos käytät pelkästään oksatonta tyvitukkia, niin kuoriminen on tietysti helppoa, mutta rakennuksesta voi tulla "tylsän" näköinen, koska puussa olevat yksityiskohdat (isot oksat, epämuodostumat) puuttuvat  täysin.

Laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi hirsiä tulisi kuivattaa pari vuotta. Vaikka ensimmäisen kesän jälkeen hirsien paino putoaa selvästi, niin silti puuhun jää vettä vielä solujen sisään. Yhden kuivatuskesän jälkeen puun kosteus voi pudota aina 20% asti, mutta sitä pienemmän kosteusprosentin saavuttamiseksi vaaditaan pidempi kuivumisaika. Hirsiä tulisi kuivattaa peitettynä taapelissa, joka on tuulisella, mutta ei liian aurinkoisella paikalla.

Meidän laavuhirtemme ovat pystyyn kuivaneita puita. Puut ovat käytännössä kuolleet jonkin taudinaiheuttajan takia metsään ja tämän seurauksena puissa on lahovikaa. Laavukäyttöön nämä välttävät kuitenkin aivan hyvin ja tulevat kestämään varmasti 20-30 vuotta. Ainespuuna kyseiset puut olisivat päätyneet kuitupinoon ja sitä kautta sellukattilaan. Laavussa puille saadaan parempi käyttöarvo.

Satula

Käytettävä nurkkatyyppi laavussa on satulasulkanurkka. Tässä tekstissä perehdytään satulan piirtämiseen ja veistämiseen.

Tarkkuuskynävara mahdollistaa työstettävään hirteen tehtävien merkintöjen tekemisen kerralla. Tämä tarkoittaa sitä, että hirttä ei tarvitse kuin kerran käyttää seinällä piirrettävänä ja sen jälkeen se on valmis sovitettavaksi paikalleen. Satulan voidaan käsittää olevan osa salvosta, joka mahdollistaa nurkkaliitoksen kiristymisen. Blogitekstissä varaus (https://hirsihemmot.blogspot.com/2019/03/varaus.html) sivutaan osittain satulan tekemistä.

Satulan piirtämisessä käytetään apuna työstettävän hirren keskilinjaa ja risteävän puun keskilinjaa. Tämä risteys on satulan keskikohta. Satulan leveys määritetään hirsilistan paksuimman tyven mukaan. Hirsilistamme mukaan paksuin tyvi on kooltaan 40 cm. Mitoitamme hieman pelivaraa ja päätämme satulan leveydeksi 44 cm. Satulan keskikohta asettuu risteävän puun keskilinjasta 22 cm kummallekin puolelle. Tämä on satulan ns. "suora osuus". Satula käsittää suoran osuuden lisäksi myös kaarevan osuuden, joka on saman pituinen kuin suora osuus. Koko satulan pituus tässä tapauksessa on siis 88 cm. On tärkeää, että satulan suora osuus on riittävän pitkä. Jos risteävä puu ei mahdu satulaan, niin se "pakenee" pois keskilinjasta painuessaan.

Kuva 1. Hirren keskilinja ja satula.

Satulan yläreuna piirretään keskilinjasta 6 cm sivuun molemmin puolin. Satulan korkeus on sama kuin hirren olkapään korkeus.

Kuva 2. Satulan sahaamista alimpaan hirsikertaan. Poikkeuksellisesti tässä sahaus tehdään päätyyn asti, koska kyseessä alin hirsi.

Kuva 3. Satulan kaarevaa ja suoraa osuutta.

Kuva 4. Satula valmiissa salvoksessa.

Valmiista salvoksesta nähdään, että salvoksen yläpuoli menee varauksen poiston verran satulalinjan yläpuolelle.

Varaus

Alimmassa hirsikerrassa ei vielä tarvinnut piirtää/veistää varausta, mutta sen tekeminen oli meillä edessä, kun aloimme työstämään sivuseinien ensimmäisiä täysiä hirsiä.

Hirsilistasta valittiin sivuseinien hirsiksi numerot 5 (565 cm) ja 11 (560 cm). Nämä valittiin, koska nämä olivat lähelle saman paksuisia ja hirsissä oli riittävästi pituutta kahteen pölkkyyn. Ensimmäinen tehtävä oli katkaista hirret keskeltä poikki. Katkaisun jälkeen hirsien tyvipuoliskot nostettiin paikalleen. Etupuolen paikalleen asemoinnissa käytettiin apuna latvankohottajaa. Hirren lenkous kannattaa kääntää osoittamaan sivulle, jotta se häiritsee mahdollisimman vähän varauksen tekemistä.

Latvankohottajan avulla hirsien väliin rako säädetiin tasaiseksi (15 cm) kummastakin päästä. Jos rako ei ole tasainen, niin hirren varausta ei voi piirtää, tai sitten varauksen leveys muuttuu hirren päädyissä.

Kuva 1. Hirren asemointi latvankohottajan avulla.

 Kun hirsi on oikeassa asennossa, niin sen keskikohta merkitään ja hirren päätyyn sekä yläpuolelle "räpsäytetään" linjalangan avulla keskilinja. Tämä keskilinja on hirren satulan keskikohta, joka tullaan työstämään hirteen.

Kun tarvittavat merkinnät on tehty, niin  työstettävä hirsi asemoidaan tarkasti paikalleen hirren keskilinjojen mukaisesti. Tämän jälkeen voidaan siirtyä piirtovaiheeseen, jossa käytetään kolmea erilaista mittaa:

1. ulkonurkan piirtoväli (UN)
2. varauksen piirtoväli (V)
3. salvoksen piirtoväli (S)

Kuva 2. Käytettävät piirtovälit. Kuvassa näkyy kaksi hirren keskilinjaa, koska ensimmäisessä keskilinjan mittauksessa tuli laskentavirhe.

Ensin piirsimme varauksen ja päätimme käyttää 1,5 cm varauksen poistoa, joka tekee hirteen noin 9 cm levyisen varauksen. Varauksen poisto tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka syvälle päälle tuleva hirsi asettuu. Käytettävä varauksen leveys pitää suhteuttaa hirren kokoon ja tässä tapauksessa varauksen leveys vaikutti sopivalle, kun kyseessä oli noin 40 cm hirsi.

Harppiin asetetaan varauksen piirrossa 13,5 cm, joka saadaan kun hirsien väliin jäävästä raosta vähennetään varauksen poisto (15 cm - 1,5 cm = 13,5 cm). Ennen kuin varausta aletaan piirtämään, niin varauksen leveyttä kannattaa testata eri kohtaa hirttä. Testaus tehdään tekemällä pienet merkit hirren molemmilla puolille ja mittaamalla merkkien välimatka. Tällä toimenpiteellä varmistutaan siltä, että varaus on toimiva.

Salvoksen piirrossa piirtoväliä pienennetään 6mm alivarauksen takia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että varaukseen jää rako, koska nurkka jää kantamaan. Hirsien painuessa/kuivuessa varaus painuu täysin kiinni ja nurkista tulee täysin tiiviit.

Ulkonurkka piirretään 10mm isommalla harppivälillä kuin varaus. Tätä tapaa tarvitsisi käyttää vain lämpimässä rakennuksessa, koska lämpimässä rakennuksessa ulkonurkan puun kosteus (ilmankosteus) on erilainen kuin sisänurkan ja varauksen. Jos asiaa ei huomioida lämpimässä rakennuksessa, voi tämä aiheuttaa sen, että hirsi jää kantamaan ulkonurkastaan. Kylmässä rakennuksessa tätä ongelmaa ei tule, mutta käytimme kuitenkin ulkonurkan piirtämisessä isompaa harppiväliä.

Koska laavussa ei ole etuseinää, niin etuseinän päätyyn piti piirtää pieni pätkä myös salvoksen piirtovälillä. Tämä tehtiin siksi, että hirteen saadaan tehtyä ns. kynsi, joka jää kantamaan alivarauksessa ja pitää hirren paikallaan. Kynnen pituus on noin 5-10 cm. Kynsi tehdään tarkoituksella lyhyeksi, että se murtuu kehikon painuessa ja hirsien asettuessa lopulliseen varaukseen.

Kun hirteen on piirretty kaikki merkinnät (varaus, salvos ja satula), niin hirsi otetaan pukkien päälle. Ennen pukkien päälle nostamista on hyvä varmistaa, että kaikki piirretyt viivat ovat näkyvissä, koska viivojen puuttuessa on edessä hirren uudelleen asemointi täysin samalle paikalle, jossa piirtäminen tehtiin.

Sahaaminen kannattaa tehdä seuraavassa järjestyksessä: 

1. salvoksen karkea sahaus (salvoksen pohjaan ei tehdä vielä ilmatilaa, vaan sahataan suoraksi)
2. varuksen sahaus
3. satulan sahaus
4. salvoksen viimeistely

Tämä järjestys on hyvä siksi, koska satulan sahaus muuttaa salvoksen muotoa. Jos taas satula sahattaisiin ensin, niin samalla häviäisi salvoksen piirtoviivat.

Kuva 3. Salvoksen karkean muodon sahaus.

Varauksen sahaaminen tehdään moottorisahalla vetävällä terällä. Tässä vaiheessa on eduksi pieni moottorisaha, jossa on kapea ketju. Sahaus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin sahataan tarkasti viivaa pitkin laipan levyiset urat noin 2 cm syvyyteen. Tämän jälkeen sahaa kallistetaan noin 60 asteen kulmaan ja sahataan viistosti molemmilta puolilta varauksen keskilinjaa tavoitellen. Sahauksen tarkoituksena on irroittaa "kolmiorima" varauksesta.

Kuva 4. Varauksen sahaaminen.

Lopuksi varauksen reunat ja pohja siistitään taltalla. Tämän jälkeen voidaan sahata satulat ja viimeistellä salvokset sahaamalla niihin ilmatilat. Lopuksi satulan reunat viimeistellään taltalla. Satulan muodossa on tärkeää muotoilla satulan yläosa riittävän jyrkäksi (heikoksi), että hirren painuessa pinta antaa periksi ja murtuu. Ohutta pintaa on myös helpompi sahata pistosahalla, kun hirsi asetetaan paikalleen.

Kuva 5. Hirsi asemoitu paikalleen.