Hirsien liitoskohtaa kutsutaan nimellä
salvos ja niiden tekekeminen oli meillä tänään edessä. Homma lähti liikkelle siten, että mittasimme ensin takaseinän alimman puun tarkasti paikalleen. Puu piti asemoida keskelle satulaa ja myös pituussuunnassa keskelle sivuseiniä siten, että ylitys on molemmilta puolilta seinää samanlainen.
|
Kuva 1. Puun asemointi. |
Kun puu oli asemoitu oikeaan paikkaan, niin seuraava vaihe oli salvoksen piirtäminen. Piirtämisessä käytetään käytetään erikoistyökalua, jota kutsutaan nimellä
tarkkuuskynävara. Tarkkuuskynävara muistuttaa harppia, jossa on kaksi vatupassia. Vatupassien avulla harppi saadaan pidettyä piirtämisen aikana pystyssä molempiin suuntiin. Piirtäminen on erittäin kriittinen vaihe, joten se kannattaa tehdä huolellisesti! Huonosti tehty piirtovaihe saattaa pahimmassa tapauksessa pilata koko hirren. Tarkkuuskynävaran käyttö on aluksi aika hankalan tuntuista, mutta muutaman salvoksen jälkeen siihen tulee kyllä rutiinia ja homma alkaa sujua.
|
Kuva 2. Eräs malli tarkkuuskynävarasta. |
Piirtämisessä käytetty harppiväli saatiin mittaamalla korkus pölkkyperustuksen päältä halkaistun hirren pintaan. Korkus oli molemmissa nurkissa 14cm. Salvoksessa käytetään ns.
alivarausta, jossa nurkan kohdalla varaus piirretään noin 6mm pienemmäksi kuin hirren varauksessa. Koska meillä oli kyseessä alin hirsikerta, niin hirren varausta ei tarvinnut piirtää, pelkästään salvokset. Harppiin asetettiin piirtoväliksi 14cm - 0,6cm = 13,4cm, jolla saatiin piirrettyä haluttu alivaraus salvokseen.
|
Kuva 3. Pirretty salvos. |
Tarkkuuskynävaran avulla kopioidaan ylemmän hirren muoto alempaan. Piirtäessä siis kopioituu kaikki hirren pinnassa olevat muodot esim. oksankohdat. Tarkkuuskynävara tekee molempiin hirsiin piirtojälken kerralla, mutta vain ylemmemmästä hirrestä työstetään puuta pois. Alempaan hirteen tuleva piirtojälki auttaa meitä vain asemoimaan hirsi uudelleen täysin samaan kohtaan.
Seuraava vaihe oli salvoksen sahaaminen. Salvosten työstöä varten hirsi nostetaan pois paikaltaan pukkien päälle ja käännetään "selälleen". Ensimmäinen vaihe salvosten tekemisessä on se, että salvosten reunat työstetään tarkasti taltalla tai ns. monityökalulla. Työvaihe ehkäisee sen, että reuna ei repeä/tikkuunnu sahattaessa sitä moottorisahalla.
|
Kuva 4. Multitool-työkalu. |
|
|
|
|
Reunojen rajaamisen jälkeen otettiin käyttöön moottorisaha, jolla tehtiin ensin salvoksen karkea puun poisto. Sahaus suoritetaan kuudessa osassa molemmin puolin runkoa. Ensin sahattiin salvoksen sivut noin puoleen väliin puun paksuutta ja lopuksi salvoksen pohja (tai oikeammin yläpuoli) pistosahaamalla. Jos sahaus onnistuu hyvin, niin tuloksena siitä irtoaa yhtenäinen puupala.
Karkean irroituksen jälkeen salvosta muotoillaan laipan kärjellä. Tavoitteena on saada piirretyn alueen mukainen pala irroitettua mahdollisimman hyvin. Salvoksen muotoa voi tarkistaa esim. vatupassin sivulla, että salvos ei jää "kantamaan" mistään kohtaa. Hyvin tehty salvos on kuppimainen ja siellä on liitokselle painumistilaa/eristystilaa.
|
Kuva 5. Salvoksen sahaus. |
Kun salvoksen muoto on saatu moottorisahalla lähelle valmista, niin loppusilaus tehdään taltalla. Työvaiheessa voi käyttää tasapäistä talttaa tai kourutalttaa. Taltan avulla saadaan salvokseen viimeistelty jälki. Talttauksen jälkeen hirsi voidaan asettaa paikalleen. Kun hirsi on asemoitu tarkasti oikeaan paikkaan piirtojäljen avulla, niin salvoksen yläreunaaan sahataan ns. "rosvosahalla" terän paksuinen rako. Yläpuolelle tulee jäädä pieni painumavara, koska puu kutistuessaan tulee painumaan tiukemmin satulaan ja kiristää liitoksen. Jos painumavaraa ei ole, niin liitos jää kantamaan yläreunasta.
|
Kuva 6. Valmis salvos. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti